(Otsikkoidea pöllitty kirjasta "Ilmastonmuutos. Nyt.")
Kysymys - tai eihän se oikeasti kysymys ole vaan vain pähkäilevä tuumailunalku - juontaa alkunsa siitä, että viime tiistaina videosuoratoistin eli striimasin VM:n koordinoimaan Avoin hallinto -hankkeeseen kuuluvan iltapäivätilaisuuden aiheenaan "Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen".
Valtion virkahenkilöille ja kuntien viranhaltijoille, virkakielen ja kirjoittamisen tutkijoille ja kehittäjille sekä it-asiantuntijoille tarkoitetussa tilaisuudessa VM:n Paja-auditoriossa Mariankadulla oli paikan päällä lähemmäs sata osanottajaa kuulemassa ja keskustelemassa. Lähinnä siitä, miten tietojärjestelmien tuottamaa päätöstekstiä välitetään päätösten kohteille eli kansalaisille.
Parin paneelikeskustelun lisäksi oli tarjolla case-esimerkkejä mm. Kelasta, Kevasta, Oikeusrekisterikeskuksesta ja Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta. Alla ym. striimisivulta tänne tuotuna upotuksena Oikeusrekisterikeskuksen Virpi Lyytikäisen esitys "Automatisoitu asiakirjatuotanto - mahdollisuuksia ja esteitä":
Siinä striimatessa mietin sekä otsikon kysymystä että myös tuoreita yleismediassakin näkyneitä juttuja siitä, miten automaatio vie muutaman vuosikymmenen aikana kolmanneksen työpaikoista. Ja kyllähän mm. juristit ym. pykäläviidakkojen asiantuntijat ovat niiden ammattikuntien joukossa, joilta automaatio (vaikkapa ne sääntömoottorit, rules engines) ovat omiaan viemään työpaikkoja).
Katselun ja kuuntelun & zoomauksen ja panoroinnin ohessa tiistaina pajassa mietiskelin myös, kuinka kätevää olisikaan, jos sääntömoottorin tuottamat päätökset solahtaisivat konekielisinä suoraan kansalaisten omiin elämänhallintajärjestelmiin. Kuten myös, että olisiko todella.
Yllättävänkin suuren osan tiistaisissa keskusteluissa sai kuitenkin sellainen asia kuin oikoluvun puuttuminen niissä järjestelmissä, joiden avulla käsittelijät muokkaavat järjestelmien tuottamia päätös- ja perustelutekstejä päätösten kohteille, kansalaisille. Jossain on sentään päästy jo siitä, että koko teksti tulee VERSAALILLA (eli se HUUDETAAN:-).
Että ehkä siihen sääntömoottoriyhteiskuntaan on sentään vielä matkaa.
Esitin kysymyksen striimilinkillä varustettuna kuitenkin myös LinkedInin "JulkICT" -ryhmässä; jos joku julkishallinnon CIO (chief information officer, tietohallintojohtaja) tai muu visionääri innostuu ottamaan kantaa siellä, yritän muistaa välittää tänne.)
Ja kansalaisten omat elämänhallintajärjestelmäthän ovat vasta kännykkäapseja tehtävälistojen hallitsemiseksi. Oma suosikkini on muuten tällä hetkellä Any.do.
Sain tänään (28.1.) vastauksen otsikon kysymykseen LinkedInin JulkICT-ryhmässä: kolmen vuoden päästä.
Vastaaja, Eläketurvakeskuksen "enterprise architect" Samuel Rinnetmäki:
Kun kansallinen palveluarkkitehtuuri on tuotantokäytössä ja kansalaisen asiointitili on kytketty siihen, voin antaa valitsemieni sovellusten ja järjestelmien lukea oman asiointitilini sisältöä. Joku viranomainen ehkä lähettää päätöksen asiointitililleni mieluummin PDF-kuvana kuin konekielisenä sanomana, mutta esim. Google Now ymmärtää PDF:n sisällöstäkin riittävästi.
Kyllä näitä asioita vielä pohditaan 2018 ja pitkään sen jälkeenkin, mutta perusinfra on leviämässä (suhteellisen) yleiseen käyttöön ihan lähivuosina.
Kommentit