Ihan ensimmäiseksi: striimattavan tilaisuuden varsinainen sisältö, sen esittäjät ja esitystapa ovat tietenkin sen varsinaisen nautittavan annoksen tärkeimmät ainesosat. Tilaisuuden striimaus, olkoonkin ehkä ylevähkösti ilmaistuna tapahtuman digitalisointia ja sen irrottamista ajasta (striimin tallenteet) ja paikasta (tosiaikainen striimi itsessään), on kuitenkin lähinnä vain tekniikkaa.
Eli tapahtuman sisällön, esittäjien ja esitystavan valinta on tärkeää. Mutta niin on tapahtumapaikankin. Ja erityisesti tapahtuman striimiä ajatellen tapahtumapaikan valinta on tärkeä - kirjoitin aiheesta hiljattain LinkedIn-postauksen, joka kannattaa vilkaista.
Itse striimaan lähinnä seminaarityyppisiä tapahtumia ja näkökulmani on sen mukainen. Kuten on myös käyttämäni yhden miehen (#striimaustyyppi) hallittavissa oleva tekniikka, jota käytän esimerkkinä ja kuvituksena reseptin ainesosista.
Mutta lähdetäänpäs tutkimaan reseptin aineksia.
Tapahtuman striimissä on kaksi tärkeää elementtiä eli kuva ja ääni. Aloitetaan kuvasta, jota saadaan aikaan tietenkin kameroilla:
Itse olen ainakin toistaiseksi käyttänyt Canonin kameroita, kuten etualan Canon XA-25:ttä. Yksi tärkeä juttu siinä on (kuten sen takana olevassa XA-10:ssäkin) on kameran päällä oleva “audiokahva”, jonka XLR-liitäntään saa tuoduksi niin hienoa ääntä kuin ulkoinen mikrofoni tai vaikka isonkin tapahtumapaikan PA- eli äänentoistojärjestelmä vain pystyy antamaan.
Kuva yleensä hoituu hyvillä kameroilla ongelmitta, mutta audio eli ääni onkin usein kinkkisempi juttu. Mainituksi tuli jo tapahtumapaikkojen äänentoistojärjestelmät, joista läheskään kaikista ei löydy (kts. toisen kappaleen linkki) ns. “summaääntä” niin pitkälle ajateltuna ja toteutettuna kuin vaikka Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Striimaajalta on siis syytä löytyä riittävä setti mikrofoneja. Alla osa omasta mikrofonipaletistani:
Mikrofonien lisäksi kuvan vasemmasta reunasta löytyy DI-boksi, joka voi olla tarpeen mm. tapahtumatilan sähköjärjestelmän (puutteellisen) maadoituksen audiokaapeliin aiheuttaman “verkkopörinän” eliminoimiseksi. Kuvan oikeassa reunassa olevilla korvat hyvin peittävillä kuulokkeilla kuunnellaan koko ajan omin korvin striimiin lähtevää ääntä.
Kuvan mikrofoneja edustavat keskellä Sennheiserin AVX-sarjan lavalier- eli kaulusnappimikrofonit sekä “kapulamikrofoni” langattomine lähettimineen ja vastaanottimineen, yläreunan AKG C3000-“studiomikrofoni”, Azden-suunta- eli “haulikko”mikrofoni sekä pyöreä pöytäkeskustelujen äänittämiseen sopiva ns. painevyöhykemikrofoni DPA BLM4060.
Jos äänen saamiseksi striimiin riittävän laadukkaana joudutaan käyttämään omia mikrofoneja, on usein tarpeen myös erillinen audiomikseri; itselläni se on digitaalinen automaattimikseri Shure SCM410, joka osaa antaa ulos ääntä siitä mikrofonista, johon puhutaan ja pitää muut hiljaisena:
Kun mikseri tuli puheeksi, niin palataanpa kuvaan. Jos on useita kameroita, niin tarvitaan videomikseri ohjaamaan kullakin hetkellä haluttua kuvaa striimiin/tallennukseen:
Oma mikserini on ns. “rautamikseri” Sony MCX-500, sillä haluan “kenttäkelpoisuutta” eli en kaipaa erillistä ohjausläppäriä rimpuloine liitäntöineen kamerajalustojen keskelle lisäpöytää vaatimaan. Usein tilakin on kortilla sellaista ajatellen. Kenttäkelpoisuuden takia mikserin takana oleva ohjausnäyttökin on pieni mutta riittävä. Alla tuore kuva “kentältä”; siitä näkyy miten mikseri ja kontrollinäyttö on kiinnitetty kamerajalustan sisään:
Ylläolevassa kuvassa näkyvät taustalla ja myös kontrollinäytöllä “esityskalvot”. Niiden eli screenikuvan saamiseksi mikserille ns. “piuhaa pitkin” (eikä esimerkiksi kameralla kuvaamalla) tarvitaan joskus teknisiä kikkareita “splittaamiseen ja skaalaamiseen”:
Kuvassa vasemmalta on Aten VS184A -HDMI-liitännän jakaja, sen vieressä punainen HDMI/SDI-“cross-konvertteri” Decimator MD-HX, seuraavaksi Aten VS132A -VGA-jakaja (VGA:kin tulee vastaan silloin tällöin) ja oikealla VGA:nkin hanskaava Datavideo DAC-70-“VGA/HDMI/SDI-up-down-cross -konvertteri”. Niiden lisäksi löytyy nippu erilaisia yksinkertaisia muuntimia VGA-, HDMI-, SDI- ja DisplayPort -videoliitäntöjen välisiin sovituksiin.
Kuvat ja äänet on siis nyt saatu mikserille asti. Ja itse asiassa tallentuvat omissa striimicaseissani tässä vaiheessa myös mikserissä olevalle SD-kortille.
Seuraavassa kuvassa olevilla purkeilla hoituu miksatun videokuvan varsinainen striimaus:
Ylläolevassa kuvassa ovat tämänhetkiset enkooderini eli mikseristä lähtevän videokuvan striimauspalvelimen ymmärtämään muotoon koodaavat Livestream Broadcaster Pro (vas.), Teradek VidiU Pro ja LiveU Solo.
Mutta mutta: että enkooderi voisi lähettää kuvaa jossain ihan muualla olevalle striimauspalvelimelle missä tahansa maapallolla olevan yleisön katsottavaksi, tarvitaan nettiyhteys; ylläolevan kuvan Livestream- ja Teradek-enkooderit tarvitsevat tällaista nettiyhteyttä. Yleensä sellainen ainakin pienellä etsimisellä tapahtumapaikoista löytyykin.
Mutta ei aina. Silloin toimiva nettiyhteys täytyy rakentaa itse. Yleensä se onnistuu mobiili- eli 3G- ja 4G-yhteyksiä käyttämällä. Mutta näiden varanettienkin hyödyntämiseen on syytä löytyä hieman ns. kättäpidempää:
Ylläolevassa kuvassa taustalla on 4G-signaalia huomattavasti vahvistava putkenmuotoinen antenni (toinenkin löytyy). Vasemmassa reunassa etualalla on kaksi suomalaisen TeleWell Oy:n 4G-“mokkulaa”, joissa on liitännät lisäantennille; oikeanpuoleinen niistä on uusi nopea (teoriassa 300 Mbps nopeuteen pystyvä) CAT 6-luokan LTE/4G-modeemi. Keskellä on jo esitelty LiveU Solo, jonka enkoodaustakin tärkeämpi ominaisuus on kyky yhdistää (“bondata”) yksi kiinteä, yksi wlan- ja kaksi USB-liitäntöihin kytkettävää 4G-yhteyttä (tai toimiva osa niistä) striimauksen kannalta yhdeksi luotettavaksi yhteydeksi israelilaisen yrityksen kehittämällä LRT (Reliable Transport Protocol) -protokollalla. Oikeassa reunassa on suomalaisen hi tech -startup CloudStreet Oy:n 4G-modeemi/reititin, jolla voi Soneran 4G-verkosta riittävässä kentässä varata 5 Mbps upload-kaistan kuormitetultakin tukiasemalta.
Alla vielä tuore kuva starttivalmiista striimikokoonpanosta jalustoineen Espoon Dipolissa, jossa oli käytettävissä hyvä kiinteä nettiyhteys. Tilassa ei kuitenkaan ollut äänentoistojärjestelmää, joten käytettiin ym. Sennheiserin AVX-mikrofoneja, että tämän tilan lisäksi etätiloissa Tampereella ja Turussa kuultiin selvästi alustukset ja ryhmätyöohjeet.
Näillä ainesosilla toteutetusta tapahtuman digitalisointipalvelusta löytyy “geneerinen tarjous” palvelukuvauksineen ja hinnoitteluperusteineen täältä.
Kommentit